Kirje Venäjältä tammikuun protesteista

Categories:

CrimethInc. -kollektiivi vastaanotti alla olevan raportin anarkisteilta Venäjällä. Siinä kuvaillaan tammikuun 23. päivän mielenosoituksia joissa kymmenet tuhannet ihmiset lähtivät kaduille vastauksena oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin pidätykselle. Heidän raivonsa juuret ovat kuitenkin paljon syvemmällä. Olemme toivoneet jo pitkään Valko-Venäjän levottomuuksien leviävän Venäjälle—se olisi ehdottomasti parasta mitä voi käydä kapinallisille Valko-Venäjällä ja muualla Venäjän vaikutuspiirissä, sekä kaikille niille jotka kärsivät Putinin vallan alla. Julkaisemme tämän tekstin pyrkimyksenä edesauttaa maailmanlaajuista ymmärrystä kaikkien kapitalismista ja valtioista kärsivien välillä, kaikkien kapinoiden syvenemistä ja leviämistä varten.


Kääntänyt Takku.

Letter I

Tänään, tammikuun 23. Venäjän Federaatiossa on syttynyt kipinä. Moskovasta Ulan-Udeen, kymmenet tuhannet ovat lähteneet kaduille protestoidakseen Putinia, korruptiota ja repressiota. Ensi silmäyksellä nämä mielenosoitukset saattavat näyttää vain tavanomaisilta oppositioprotesteilta jotka käynnistyvät joka kerta kun merkittäviä opposition edustajia kuritetaan. Mutta meille täällä kaduilla tilanne tuntuu olennaisesti erilaiselta, tunnemme jonkin muuttuneen.

Tämän tyyppisissä protesteissa tavanomainen passiivinen asenne on hylätty. Ihmiset taistelevat takaisin poliisia vastaan. Sen lisäksi mielenosoituksia ei pidetä vain tavallisissa paikoissa, eikä niihin osallistu vain samoja poliittisesti aktiivisia yläluokkaisia ihmisiä. Kuulemme tarinoita siitä miten Chitan kaupungissa poliisi pakotettiin perääntymään. Permissä väkijoukot hurraavat anarkistien puhuessa kapinasta, itseorganisoitumisesta ja solidaarisuudesta repression edessä. Myös Irkutskissa ihmiset ottavat anarkistit ja heidän sanansa lämpimästi vastaan. Yhdessä paikassa ihmiset blokkaavat poliisiautoja ja toisessa vapauttavat pidätettyjä. Yhdellä kadulla mies lyö poliisin tainnoksiin samalla kun toisella ihmiset huutavat ”Vapaus! Vapaus!” naisen painiessa pampun pois poliisin kädestä. Jo itsessään innostuttavan anarkististen ideoiden suosion kasvun lisäksi vielä innostuttavampaa on tämänpäiväisen kapinan –toki vielä vaatimaton– anarkinen potentiaali.

Yksi kiinnostava uusi taktiikka on lumipallohyökkäykset poliisia vastaan. Ne ovat synnyttäneet itsevarmuutta ja pitäneet yllä jännitettä olematta kuitenkaan epämukavan suuri eskalaatio. Jos kansannousun tähtäimessä on auktoriteettien nöyryyttäminen ja muiden kapinallisten kannustaminen toimintaan, ovat lumipallot ehdottomasti olleet tässä toimiva keino. Yhdessä Telegramissa leviävässä videossa voimme jopa nähdä lumipallohyökkäyksen eskaloituvat hyökkäykseksi valtion ajoneuvoa vastaan. [Ajoneuvo saattoi jopa kuulua FSB:lle, Venäjän vihatulle turvallisuuspalvelulle]. Olemme nähneet kapinan puhkeavan kukkaan näiden taktiikoiden myötä, mutta toisaalta repressio on myös alkanut.

Valtion mukaan pidätettyjä on jo yli 3000. Olemme nähneet videoita poliisin tekemistä raa’oista pahoinpitelyistä. Puolivaltiolliset joukot ovat voimalla kaduilla. Metroasemia on suljettu. Eittämättä lisää repressiota on tulossa; Venäjän valtiolla on käytössään huomattavat voimavarat protestien tukahduttamiseen. Kaikkien valtioiden tavoin he kuitenkin tarvitsevat myös jonkun verran yhteistyöhalua ihmisiltä jos he haluavat onnistua yhteiskunnallisten liikkeiden murskaamisessa. Kytät onnistuivat useita kertoja nappaamaan ihmisiä demoista, mutta ihmiset myös tappelivat monesti vastaan, pelastaen tovereitaan poliisilta tai jopa ajaen poliisin kokonaan pois joltain alueilta.

Karkeasti kääntäen, ”ihmiset eivät ole lampaita.”

Monet täällä vaikuttavat nähneen Valko-Venäjän kapinan esimerkkinä tilanteesta jossa repressio ja poliisiväkivalta ei ole onnistunut pakottamaan kapinallisia perääntymään. Solidaarisuustta Valko-Venäjän kapinallisille osoittavia viestejä ja huutoja löytyi monista tammikuun 23. kokoontumisista. Tällainen kamppailujen kansallisten rajojen ylittäminen täyttää meidät toivolla. Jokainen ranta jolle kansannousun aalto lyö on erilainen, meillä kaikilla on oma kontekstimme, mutta voimme myös löytää yhteisiä toiveita, ymmärrystä ja inpiraatiota. Voimme ymmärtää heitä jotka kamppailevat Valko-Venäjällä otettaan menettävää oligarkkia vastaan, heitä jotka puolustavat itseään poliisilta, ja kaikista tärkeiten heitä jotka onnistuvat välillä pysymään askeleen edellä niitä poliitikkoja joiden kohtaama repressio oli yksi levottomuuksien alkuperäisistä syntytekijöistä.

Meidän kannattaa kenties mainita ettei meiltä löydy ystävällisiä sanoja Navalnyille, poliitikolle jonka vangitseminen näennäisesti laukaisi tämän protestien aallon. Navalnyi on opportunistinen ultranationalisti joka maalaa itsestään kuvaa korruption vastaisena populistina. Hänen valtaannousunsa ei muuttaisi muuta kuin hallitsevien oligarkkien nokkimisjärjestystä. Hän ei ole edes kaikista suosituin oppositiopoliitikko, eikä hänen puolueensa nauti suurinta kannatusta.

Näimme tänään taistelutahdon ja kamppailevien taktiikoiden leviävän lähes välittömästi läpi maan ja yli yhteisöjen rajojen. Noin 100 000 ihmistä saivat maistaa kollektiivisen toiminnat huumaa. Toivomme protestien leviävän edelleen, mutta tämä hetki on jo itsessään hyvä ponnahduslauta seuraavan askeleen ottamiseen. Tulevat hetken ovat ratkaisevia. Miten onnistumme toimimaan yhtenäisesti, tehokkaasti ja päättäväisesti turvautumatta sotilaallisiin komentorakenteisiin tai FBK:n (Korruptionvastainen Säätiö) johtajuuteen? Kuinka voimme toimia vetämättä liikaa repressiota omien organisaatioidemme ja ystäväporukoidemme ylle? Edessämme on vielä paljon kysymyksiä, mutta näemme myös valtavan suuren osan tarvitsemastamme olevan jo täällä.

Missä kurjuutta, siellä vastarintaa.
Rohkeutta ja oveluutta!
Ei Navalnyin, vaan tavallisten ihmisten puolesta!

PS—kapinalliset terveiset Tunisian kaduilla taisteleville! Alas poliisivaltio!


Lue myös: